jariranne

Raha ei korvaa innovointitaidon puutetta

Laman sitkeys ja siitä nousemisen vaikeus pakottavat, toivottavasti, tarkistamaan myös innovointijärjestelmäämme. Suuretkaan rahalliset ja ajalliset panostukset innovointiin ja sen kehittämiseen eivät ole tuottaneet lähellekään sitä tulosta, mikä on ollut tavoitteena. Nyt pitäisi miettiä vakavasti, miksi paljon porua on tuottanut vain vähän villoja.

Innovoinnin edistämispyrkimyksissä on isoja aukkokohtia. Niitä on vaikea havaita, koska ne liittyvät innovointia ohjaavaan ajattelu- ja toimintaperinteeseemme. Oman kulttuurin sisältä kun on niin kovin vaikea nähdä oman kulttuurin sokeita pisteitä. Innovoinnin edistämishankkeiden määrälla ei aukkokohtia paikata, jos aukkoja ei nähdä. Kysymys on monitasoisesta vyyhdistä, josta tässä vain yksi kohta.

Innovointihankkeita ja innovointia ylipäätään näyttää ohjaavan sellainen oletus, että kyllä ihmiset osaavat innovoida, kunhan he osaavat ammattialansa ja kunhan monta sellaista laitetaan yhdessä innovoimaan ja annetaan siihen aikaa ja rahaa. Uskotaan, toivotaan ja oletetaan ja ollaan vakuuttuneita, että niin se menee. Mutta ei se niin mene, tai menee niin vain erittäin harvoin. Jotain oleellisia vaikuttavia asioita on täytynyt siksi jäädä huomioimatta.

On virheellistä olettaa, että ihmiset, rautaiset ammattilaisetkaan, automaattisesti osaisivat innovoida. Rautainen ammattikokemus ja korkea ammattikoulutus tuovat tärkeitä pohjatietoja ja -taitoja, mutta eivät välttämättä innovointitaitoja. Voi käydä päinvastoinkin: mitä kokeneempi, ammattitaitoisempi ja koulutetumpi, sitä tiukemmin on kiinni totutuissa ja oikeaoppisina pidetyissä näkemyksissä ja ratkaisutavoissa. Useat taitavat ja kokeneet osaavat kyllä kehittää, mutta pääosin se silloin perustuu vain jo tunnettuihin ja opittuihin tietoihin ja ratkaisuihin. Parannuksia toki niinkin saadaan tehtyä, mutta suurta, jos aina edes pientäkään uutuusarvoa ja innovatiivisuutta ei sillä tavalla saada aikaiseksi. Tosiasia on, että useimmat eivät osaa ajatella innovatiivisesti eivätkä osaa tarkastella asioita yli totuttujen rajojen. Innovoinnin edistämishankkeiden pitäisi panostaa juuri tuohon huomattavasti enemmän ja syvemmin kuin nyt tehdään.

Menemättä muihin aukkokohtiin, voi jo tuon yhdenkin perusteella kysyä, miten tuota aukkoa miljoonienkaan innovointihankkeet ovat onnistuneet täyttämään? Ehdoton enemmistö niistä keskittyy aivan toisaalle. Innovointitaitojen aukkoihin ne eivät puutu. Ne keskittyvät lähinnä tukemaan perinteisiä vähittäisen kehittämisen ja enintään pieniin innovaatioihin kykeneviä ajattelu- ja toimintatapoja. Ihmisten innovointitaitojen ja innovoivan ajattelun puutteisiin ani harva niistä panostaa tai panostaa vain ylimalkaisen niukasti ja pinnallisesti.

Kun innovointihankkeiden tausta-ajattelussa on monia muitakin isoja aukkoja, ei ole ihme, että on paljon porua, mutta tulee vain vähän villoja. Aukkoihin ei kuitenkaan päästä kunnolla kiinni niin kauan, kun innovoinnin ja innovointihankkeiden saralla jyllää perusteeton itsetyytyväisyys ja kunnollisen itsekritiikin puute.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Jos virkamiehet päättävät, ketkä saavat rahaa innovointiin, miten siitä voisi edes teoriassa tulla yhtään mitään?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Innovaatiot ovat virkamiehistä mielenkiintoisia vain, jos innovaatiolla voidaan työllistää hyvin nopeasti merkittävä määrä ihmisiä ja se tuottaa mukavasti vaurautta myös verottajalle mahdollisimman pian.

Jos innovaatiolla työllistää vain itsensä tai pari muuta, innovaatio on tuolloin täysin merkityksetön, eikä kiinnosta rahoittajia lainkaan.

Kyläläiset ja pankit naureskelivat aikanaan eräälle savolaiselle, joka tallillaan yksinään innovoi konetta, jolla voisi kaataa puita metsissä ilman käsikäyttöistä moottorisahaa. Ensimmäinen luomus oli niin ruma kyläläisten mielestä, että se ristittiin kylän kulkukoiran mukaisesti Ponsseksi.

Toteuttamis kelpoinen innovaatio valmistusmenetelmineen voi olla valmiina, mutta rahoituksen hakeminen hankkeelle ilman riittäviä omia resursseja voi olla jopa pelottava ja nöyryyttävä siinä määrin, että koko hanke jää lopulta pöytälaatikkoon ja aikanaan unohduksiin.

Oletteko koskaan yrittäneet selvittää tuotannollista hanketta virkamiehille ?

ulf fallenius

Innovaatiot syntyvät tekemisen meiningistä ei lomista ja tuskin harrastamisesta.Suomalaiset ovat tullee liian mukavuudenhaluisiksi ja muiden pitäisi aina hoitaa kaikki.

Toimituksen poiminnat